💡 Tältä sivulta löydät tiedonkeruulomakkeen sekä ohjeet tietojen tarkkuuteen.

Asiakasyritys kerää tarvittavat lähtötiedot tiedonkeruulomakkeelle. Lähtötiedot ja niiden toimitustapa sekä vastuuhenkilöt tietojen keräykselle käydään läpi alkukartoituksessa.

Päästölaskennan aloitus

Alkukartoitus

Päästölähteet

Tietojen toimittaminen

Termit ja lyhenteet




**Kysyttävää?

Ota yhteyttä!**

Tiia Ilola

[email protected]

Laskentaan liittyvät asiat

Tiedonkeruulomake

NGS lisää tiedonkeruulomakkeen tänne alkukartoituksen jälkeen, kun yritystoiminnan kannalta olennaiset ja merkittävät Päästölähteet on tunnistettu.

Ohjeet tietojen tarkkuuteen

Päästölaskennassa tarvitaan monenlaisia tietoja.

Tässä osiossa on kuvattuna tietojen tarkkuuteen ja mahdolliseen muotoon liittyviä ohjeistuksia.

Tarkkuus Kuvaus Tietojen muoto
Tarkin primääridata (primary data) Palvelun tai tavaran tuottajalta saatu päästötieto Valmis päästötieto:
kg tai t CO2e
Päästöintensiteetti:
g tai kg CO2e/toimitettu yksikkö tai per rahayksikkö
Intensiteetin lisäksi tarvitaan joko aktiviteettidataa tai kulutieto
Sekundääridata Aktiviteettidata: omista järjestelmistä tai esim. laskuilta kerätty tieto oston määrästä Kulutus- tai ostomäärä esim. massana, tilavuutena tai kappalemääränä
Lisäksi kuvaus ostetusta tuotteesta/palvelusta
*Esim. Aaltopahvi, XX tonnia
Mallin Y läppäri, X kappaletta*
Epätarkin Kuluperusteinen tieto (spend-based) Omista järjestelmistä kerätty tieto käytetystä rahamäärästä
Esim. siivouspalvelut, x €

Tarkin tieto on aina palvelun tuottajalta tai tavaran toimittajalta saatu päästötieto, mikäli se kattaa kaikki scope 1–3 päästöt. Näitä raportteja kannattaa aina pyytää. Tiedot voivat olla joko valmiina teille allokoituna päästönä tai päästöintensiteettinä, joka kuvaa päästöjä suhteessa toimitettuun yksikköön tai rahayksikköön. Tästä saa laskettua teille syntyneet päästöt lisätiedoilla, päästöintensiteetin lukemaa vastaavasta tiedosta.

Mikäli palvelun tai tuotteen päästötietoja ei saada, on seuraavaksi tarkinta laskea tietoja aktiviteettidatasta. Tietojen muoto riippuu toiminnasta tai tuotteesta – tuotteiden määrää seurataan tyypillisesti tilavuutena, massana tai kappalemäärinä. Energiankäyttö mitataan kulutuslukemina. Näiden lisäksi tarvitaan tarkempi kuvaus, joka auttaa mahdollisimman tarkan päästökertoimen valinnassa, eli esim. tuotteen merkki ja malli tai materiaalin raaka-aineen tarkempi kuvaus.

Mikäli kumpaakaan yllä mainittua tietoa ei saada, voidaan päästöt laskea euromääräisestä kulutiedosta. Tämä soveltuu erinomaisesti kilometrikorvaksiin sekä vähäisemmän arvon hankintoihin, kuten vaikka siivouspalveluihin tai pienempiin hankintoihin.